- Konfutse
Musiikkia
Aivan ensimäiseksi voisin kaiketi sanoa että siitä on aikaa kun viimeksi kirjoitin tänne sanaakaan, ja sinä aikana on tapahtunut paljon asioita.
En ole vieläkään täysin varma mitä teen, mutta luulen että nyt olen menossa oikeaan suuntaan - nimittäin eteenpäin, ainakin osittain.
Mitä kaikkea ehtikään tapahtua sillävälin kun täällä elettiin hiljaisuudessa?
Ehkä kaikista suurin muutos koko pienessä elämässäni; minä muutin.
Nyt asustelen yksin itseni kanssa pienessä asunnossa ja katselen ikkunan takana avautuvaa järvimaisemaa ja kuuntelen tuulen ujellusta. Olen vapaa tavalla jota en ollut koskaan ennen.
Toinen, minulle itselleni tärkeä asia joka tapahtui oli se että aloin kirjoittamaan jotain uutta, jotain joka liikkuu eteenpäin kokoajan eikä ole vielä saanut osakseen suuri esteitä ja blokkeja. Hauskan tästä kyseisestä kirjoitus projektista tekee se että se on kokonaan englanniksi - ikäänkuin kirjoittamisessa itsessään ei olisi ollut tarpeeksi haastetta!
Kyseisen tarinan alku-osa on kirjoitettu uudestaan useaman kerran useiden vuosien varrella, mutta vasta nyt olisin siihen tarpeeksi tyytyväinen jotta pääsin jatkamaan tarinaa suuresti eteenpäin.Tätä kyseistä tarinaa pääsee lukemaan täältä, se miten tarinan uudet luvut ilmestyvät on jokseenkin epätasaista ja riippuu aina vähän siitä miten minä ja ystäväni joka tarkistaa tekstejäni ehdimme niitä käymään läpi. Voin kuitenkin huoletta sanoa että kyseisellä tarinalla on olemassa jo paljon lukuja jotka vain odottatavat sitä että saan ne puhtaaksi kirjoitettuina koneelle ja siitä sitten ystäväni tarkistettavaksi ennen julkaisua.
Siinä oli luultavasti kaikki tärkeimät asiat joita piti kertoilla, vähemän tähdellisiin asioihin kuulunevia asioita ovatkin sitten seuraavat; olin tässä kevään/kesän vaihteessa sukukokouksessa ja voin rehellisesti sanoa nauttineeni siitä.
Tarjolla oli hyvää ruokaa ja pääsi näkemään sellaisiakin sukulaisia joita harvemmin tapaa ja sellaisia joita ei oikeasti ollut koskaan nähnytkään. Kaikin puolin se oli erittäin mukava kokoontuminen, mukaan sain jopa mukin johon joku oli painattanut suvunvaakunan - mistä ikinä olivat senkin kaivaneet sitten esille.
Sitten toinen vielä tähdettömämpi asia; palasin juuri kolmen viikon reissulta Rovaniemeltä.
Ei hullumpi reissu, nautin siitä samalla innolla kuin aina ennenkin vaikka keli olikin varsin sateisen harmaa sekä tuulisen kolkko, ei haitannut yhtään. Jostain syystä se vain sattuu olemaan se yleisin säätila kun minä sinne menen joten siinäkään ei ollut mitään ihmeellistä.
No, kuitenkin, se oli sitten sellainen reissu - mukaan reissulta tarttui yksi isän kasvattamista chileistä joka nyt kovasti kasvaa tuossa ikkunan alla ja toivon mukaan en onnistu sitä tapattamaan.
Tässäpä kaikki tältä erää, saapa nähdä milloin seuraavan kerran kirjoittelen mutta vaikka siihen kuluisikin laittoman pitkästi aikaa niin kyllä sitä jossain vaiheessa jotain tulee kirjoitettua. Minä kun kirjoittelen tätä aika pitkälti vain omaksi huvikseni.